Tiedetään, että liiallinen veressä kulkeva kolesteroli vaikuttaa riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Käymme tässä kaksiosaisessa blogijulkaisusarjassa läpi kolesteroliin liittyviä asioita. Tässä osassa käydään läpi sitä, mitä kolesteroli on ja miksi meillä sitä on. Seuraava osa keskittyy enemmän ruokavalion vaikutuksiin kolesterolitasapainossa.
Kolesteroli itsessään on erittäin luonnollinen ja elämälle välttämätön osa. Se on rasvankaltainen yhdiste, jota löytyy luonnostaan ihmisen joka ikisestä solusta. Tarkemmin sanottuna solut valmistavat tarvitsemansa kolesterolin itse ja maksa täydentää tarvittaessa. Kyse on siis ihmiselle elintärkeästä asiasta.
Vaikka arkikielessä puhutaan ”hyvästä” ja ”pahasta” kolesterolista, kaikki kolesteroli on aina rakenteeltaan aivan samanlaista. Tasapaino on asian ydin.
Kolesterolia tarvitaan
- toimimaan hormonien ja solukalvojen rakennusaineena. Ilman kolesterolia ei olisi hormonitoimintaa, ei solukalvoja eikä siis elämää. Tämä lienee kolesterolin tärkein tehtävä.
- kehon vaurioituneiden kudosten korjaamiseen.
- iholla muodostuvan D-vitamiinihormonin esiasteeksi.
- syödyn rasvan imeytymiseen, sillä se on oleellinen osasappinesteitä.
Kolesteroli on siis kehon toiminnan kannalta tärkeä aine.
Toisinaan elimistö saattaa tuottaa liikaa kolesterolia, jolloin siitä voi tulla ongelma. Kolesterolin tuotantoon vaikuttavat muun muassa syöty ravinto, hormonaalinen tila, tulehdukselliset tekijät sekä mahdolliset lääkitykset.
Emme ole kaikki samalla viivalla
Kolesterolin tuotantoon sekä ravinnon vaikutukseen asiassa liittyy suuresti geeniperimä. Siinä emme kaikki ole samalla viivalla.
Yksilölliset erot ovat suuria, minkä vuoksi asiaa on tarkasteltava henkilökohtaisella tasolla. Suurimmalla osalla ihmisistä ravinnon sisältämä kolesteroli ei imeydy siinä määrin, että sitä alkaisi kertymään liiaksi. Maksa myös hakee jatkuvaa imeytyvän ja tuotetun kolesterolin tasapainoa. On kuitenkin olemassa geeniperimältään poikkeavia ihmisiä, joiden elimistö imeyttää kaiken syödyn kolesterolin, jolloin kolesterolia saattaa kertyä liiaksi.
Vuosien varrella varmasti eniten huomiota saanut kolesterolitasoihin vaikuttava asia on tyydyttynyt rasva eli kansan kielellä ”kova rasva”. Ennen kuin mennään pidemmälle on tärkeää erotella kaksi asiaa: tyydyttynyt rasva ja kolesteroli eivät ole sama asia. Elimistössä tyydyttynyt rasva saattaa vaikuttaa kolesterolin tuotantoon sitä nostavasti. Yleisellä tasolla juuri tyydyttyneen rasvan liikasaantia pidetään suurimpana tekijänä kolesterolin kertymiseen elimistössä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kokonaisuus ratkaisee. Tyydyttyneenkin rasvan vaikutusten osalta merkittäviä tekijöitä ovat omat geenit, ruokavalion kokonaisuus, terveydentila ja ikä.
Yksi mahdollinen kolesterolin tuotantoon vaikuttava tekijä ravinnossa on sokerit. Liiallinen sokerien ja hiilihydraattien saanti saa maksan tuottamaan kolesterolia. Asiaan vaikuttaa myös kokonaisenergian saanti. Jos ylimääräistä energiaa tulee elimistöön reilusti, tämä saattaa näkyä myös veressä kiertävässä kolesterolissa.
Kolesterolia voi varastoitua
Kolesterolia muodostuu elimistössä käyttöä varten. Elimistö ei pysty suoraan purkamaan ja poistamaan syntynyttä kolesterolia, vaikka sitä syntyisi liikaa. Elimistö pystyy kyllä varastoimaan ylimääräisen kolesterolin rasvakudokseen. Jos rasvakudoksiin on vuosien varrella varastoitunut reilusti kolesterolia, kun painoa aletaan pudottaa ja rasvaa polttaa kolesteroliarvot saattavat mittauksissa nousta hetkellisesti. Tämän kolesteroliarvojen nousun elimistö pystyy usein tasaamaan suhteellisen nopeasti. Maltillinen painonpudotus tahti on eduksi.
Suoliston ja kuitujen merkitys
Elimistö ei pysty suoraan poistamaan kolesterolia, mutta sitä poistuu sappinesteiden mukana ulosteena. Osa sappinesteen sisältämästä kolesterolista kuitenkin imeytyy suolistosta takaisin verenkiertoon. Takaisinimeytymiseen vaikuttaa suuresti suoliston kunto sekä ravinnon sisältämän kuidun määrä ja laatu. Oikeanlaisella kuidulla voidaan tarvittaessa tehostaa kolesterolin poistumista elimistöstä. Kolesterolia poistava kuitu on hyvin liukoista ja tiukkaa geeliä muodostavaa kuitua. Hyvä lähde tällaiselle kuidulle on esimerkiksi kaura, ja tarkemmin sen sisältämä betaglukaani, mikä sijaistee kauran kuoriosassa. Täysjyväkauralla tai betaglukaani-ravintolisällä voidaan pyrkiä poistamaan elimistön ylimääräistä kolesterolia. Muillakin kuiduilla on tähän asiaan positiivinen vaikutus, kuten terveyteen yleisestikin.
Kun käytetään rasvaa reilusti ravinnoksi, myös sappinesteitä tarvitaan reilusti rasvan imeytymiseen. Tämä tarkoittaa samalla suurempaa kolesterolin tarvetta ja muodostumista maksassa, riippumatta onko syöty rasva niin sanotusti kovaa vai pehmeää rasvaa. Jos elimistön kolesterolin poistumiskierto ei toimi normaalisti, se saattaa näkyä nousevana kolesteroliarvona. Suoliston toiminnasta kannattaa pitää siis erityistä huolta.
Stressi vaikuttaa myös kolesteroliin
Stressillä ilmiönä tarkoittetaan nousevia stressihormonitasoja, kuten kortisoli- ja adrenaliinitasoja. Stressi on luonnollinen ja meidät hengissä pitävä kehon mekanismi vaarojen varalta. Stressihormonitasot vaihtelevat luonnostaan vuorokauden aikana: illalla matalalle painuva taso antaa meidän nukahtaa ja aamulla kohoava taso herättää meidät. Stressihormonit saavat kuitenkin samaan aikaan maksan tuottamaan lisää kolesterolia, koska stressihormonit muodostuvat siitä. Kyse on siis kierteestä, joka on sopivissa määrin elintärkeää, mutta jos stressi on kovaa ja kroonista, systeemi yli virittyy ja elimistö on ongelmissa. Rentoutumisella on monia suotuisia vaikutuksia elimistöön ja kolesteroliarvot ovat yksi niistä.
Sukupuolihormonit tarvitsevat kolesterolia
Kehon hormonaalinen toiminta vaikuttaa kolesterolitasoihin. Sukupuolihormonit muodostuvat kolesterolista ja ovat siinäkin mielessä tärkeässä roolissa ihmisen elimistössä. Kun ikää tulee niin luontaisesti hormonaaliset tasot lähtevät laskemaan. Tämä näkyy sitten suoraan myös kolesteroli tasoissa. Erityisesti vaihdevuodet vaikuttavat naisilla usein kolesteroli tasoissa nousuna. Myös osa lääkkeistä nostaa kolesterolitasoja ja vaihdevuosien hoidossa käytettävät lääkkeet ovat yksi niistä. Kaikki lääkitykseen liittyvät asiat on aina hoidettava lääkärin kanssa, koska asioilla monta on huomioitavaa tekijää.
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös vaikuttaa kolesterolitasojen kohoamiseen. Taustalla on useampi mekanismi, mutta suurin tekijä on maksan alentunut kyky käsitellä verenkierrossa olevaa kolesterolia. Liikatoiminnassa puolestaan asia menee toisinpäin ja usein kolesterolitasot ovat alhaiset.
